Ilsut


Iloinen ja yhteisöllinen tapahtuma


Ilsut Kuplahallilla


 

Vuodesta 2015 asti järjestetty Ilsut -tapahtuma on Aukusti-tapahtuman perinteeksi perustettu sisäfestivaali Jalasjärven kuplahallilla.

Tapahtuma syntyi 2015 kun Jalasjärvi oli liittymässä Kurikkaan, ajatuksena järjestää "viimeiset kemut Jalasjärvellä". Tapahtuma onnistui hyvin ja palaute oli rohkaisevaa, joten se on toistunut joka syksy (ja yhtenä keväänäkin).

Aukusti -tapahtuman päätyttyä Ilsut täyttää vähän aikuisemmalle väelle jääneen viihdetyhjiön Kurikan Jalasjärvellä.

 

AUKUSTISTA

Ote Aukustipuistolehdestä:

"18 vuotta on varsin pitkä aika. Eräs ystäväni huomautti minulle tästä hiljattain. 18 vuotta yhden tapahtuman parissa on todella pitkä aika. Työskentelin Aukusti-festivaalin parissa kaikkina sen järjestämisvuosina, joten pyrin nyt niputtamaan tapahtuman historiaa lyhyesti.

Aukustin tarinassa on ollut käytännössä satoja tärkeitä ydinhahmoja, mutta nostaisin rivistä pari nimeä, jotka ovat olleet ydinroolissa tapahtuman kehittymisessä. Juha Siirtola ja Päivi Alaniska olivat molemmat suunnilleen ikäisiäni nuoria, kun vuonna 2004 siihen asti nuorisovaltuuston ja Jalasjärven kunnan järjestämä tapahtuma oli ottamassa seuraavaa askeltaan. Minun ja Juhan näkemyksen mukaan vuoden 2003 Aukusti oli turhan virkamiesmäisesti tehty tapahtuma, jossa olisi potentiaalia paljon parempaan. Päivi oli aivan ensimmäisiä henkilöitä keille soitimme.

Vuoden 2004 Aukusti sai taakseen myös Mukula ry:n henkiinherättämiseen tähtäävän EU-hankkeen, johon me nuoret saimme kaiken tuen Ilmajoelta Liiverin suunnasta. Laitoimme myös nimet lainavekseliin jolla taattiin hankkeen läpivetämiseksi tarvittava rahoitus. Itse tuotantoprosessi oli valtaisa oppitunti lupausten antamisesta ja niiden pitämisestä. Edelleen, 15 vuotta myöhemmin nimenomaan tämä ensimmäinen vuosi loikkaa esiin tärkeimpänä kokemuksena.

Ensimmäisen vuoden sekoiluista ja säntäilyistä voisi kirjoittaa oman kirjan, mutta nimetään nyt muutamia. Muistan rakentaneeni miksauskoppia ilman minkäänlaista raksaosaamista, kaatosateessa aamuyöllä, kenties kahta yötä ennen tapahtumaa. Olimme Juhan kanssa luvanneet koulun saliin olevaan VIP-tilaan bändin, joka kasattiin tapahtumaviikolla vapaaehtoisista kansainvälisen työleirin jäsenistä, sekä kitaristina toimineesta silloisen kunnanjohtajan pojasta. Kunnanjohtajan ilme oli mainitsemisen arvoinen, kun parvelta soitettiin jazz-versiota Black Sabbathista. Olin itse niputtamassa päälavan kankaita yhteen samalla aikaa kun Tulenkantajat jo soittivat lavalla, ja kenties tapahtuman ikimuistoisin hetki oli, kun kaikki (1) olutalueelle hankittu hanalaite piiputti. 2300 Lauri Tähkän ja Elonkerjuun konserttia katsomaan tullutta katsoivat kysyvästi tiskin taakse rahojaan heiluttaen. Hävetti.

Vuosien varrella tapahtuma kehittyi, ja kehityksen suurina syinä toimivat tapahtuman merkittävät tukijat. Juustoportti, Jalas ja Sähköasennus olivat tapahtuman päätukijoita koko sen järjestämisen ajan. Apua tuli aina pyydettäessä. Juhan ainaisena kiinnostuksen aiheena oli kehittää tapahtumaan jotain uutta, joka oli hänen mukaansa ainut tapa pitää mielenkiinto yllä. Aukusti nimittäin haukkasi työtunteja vuosittain satoja tunteja, työtä josta ei maksettu juurikaan palkkaa.

Päivi jättäytyi pois vetovastuusta Mukula ry:n hallituksessa, samalla kun olimme valmistelemassa tapahtumalle välivuotta 2010. Olimme vetäneet itsemme piippuun, ja tuntui siltä että niskaan tuli vain kritiikkiä kylänraitin siivouksesta, valitusta metelistä ja nupinaa nuorten juomisesta. Koska meidänhän syy se kaikki oli. Muistan miten oudolta välivuosi tuntui – toisaalta samainen kesä meni omaa yritystä Jyväskylään kasaillessa.

Jo syystalvella 2010 muistan miten kunnalta tuli voimakas signaali siitä että jos Aukustia jatketaan, se ei jää tueasta kiinni. Talvisessa palaverissa kaikki n. 40 valtuustosalissa istunutta kääntyivät katsomaan kiukkuisesti yksinäistä nillittäjää, joka yritti nostaa esille tapahtuman paheksuttuja piirteitä.

Vuodesta 2011 eteenpäin kuvioihin ilmestyi taas uusia kasvoja, täydentämään iloista tuotantotiimiämme. Kutsuisin näitä seuranneita vuosia monella tapaa Aukustin kultaiseksi ajaksi, ihan viimeiseen tapahtumaan asti. Ainut hiljakseen vaikeutuva tekijä oli alati nousevat artistihinnat, joiden kehitys peilasi enemmän musiikkiteollisuuden raadollista ansaintalogiikkaa kuin lippuhintoja tapahtumiin. Tämä tarkoitti sitä, että artistien kanssa täytyi olla poikkeuksellisen luova. Vuosien varrella haaviin tarttui monta artistia jotka kasvoivat Aukustin loppuvuosina ihan liian isoksi meille – mainittakoon vaikka Haloo Helsinki, joka soitti Aukustissa pariinkin otteeseen.

Tapahtuman kylkeen syntyi vuosi vuodelta enemmän oheistapahtumia. Aikalailla niin kauan kuin muistan, on Aukustin yhteydessä järjestetty Beach Volley -kisat. MLL Jalasjärvi nousi ihan tyhjistä valtavan merkittäväksi toimijaksi Jalasjärvellä, ja lastenkonserteista tuli osa Aukustilauantain vakio-ohjelmistoa. Lisäksi markkinat ja Aukusti XtremeRun olivat merkittäviä oheistapahtumia.

Aukustista muodostui vuosien varrella eräänlainen jalasjärvisten kokoontumisajo, koko kunnan luokkakokous pimenevässä elokuun yössä. Itse aina kävelin alueella radiopuhelin rinnassa, ja hymyilin aina kun joku vanha koulukaveri halusi välttämättä napata luurin ja huutaa “kettu kuittaa”.

Kun Jalasjärveä oltiin liittämässä Kurikkaan, en ottanut sitä mitenkään pelottavana vaan tervetulleena muutoksena tapahtuman nimissä. Aukusti oli edelleen myös Kurikan suurin yleistötapahtuma. Halusin kuitenkin välittömästi verkostoitua myös Haku Päällä -porukkaan, ja lähdin jo liitoksen alla mukaan heidän toimintaansa. Aukusti ja Haku Päällä päätyivät tekemään yhteistyötä kaikissa mahdollisissa asioissa, oli sitten kyseessä ravintolatarvikkeet, tuotannollinen yhteistyö tai lippuvaihto. Tämän vuoden Haku Päällä osoitti tapahtuman olevan hyvässä vedossa.

Aukustin viimeiset vuodet keskustelimme Juhan kanssa useasti siitä, mikä olisi oikea hetki päättää tapahtuma. Olin itse päättänyt laittaa kaikkeni likoon vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja jättää tapahtumat taakseni, ja Juhan kiireet oman yrityksen parissa olivat vain kasvaneet. Kun päätös tuli Mukula ry:n pikkujouluissa joulukuussa 2017, valtava helpotus pyyhkäisi yli. Koko ajatus syntyi siitä, että aikalailla Aukustin ikäinen Disco Ensemble oli lopettamassa omaa uraansa vuoteen 2018. Miksei siis järjestettäisi tämän upean bändin viimeistä festariesiintymistä Aukustissa, jossa he esiintyivät myös 2006?

Muistan miten oudolta tuntui ajaa viimeisiä kuormalavoja pois Lamminjärven kentältä. Tätäkö nyt sitten ei enää koskaan tee, tehtyään sitä liki 20 vuotta? Syitä tapahtuman päättämiseen oli useita, joista kenties se tärkein oli hyvin selkeä: Aukusti ei enää moneen vuoteen ollut nuorten tapahtuma. Nuoret pääsivät alueelle, mutta käytännön pakosta festivaalien kehittyminen anniskelutapahtumiksi vaikutti asiaan, kuten myös se yksinkertainen syy etteivät nuoret enää käy festivaaleilla samaan malliin.

Mukula ry perustettiin yli 30 vuotta sitten edistämään lasten ja nuorten kulttuuria ja hyvinvointia, ja Aukusti ei enää suoraan sitä edustanut, vaikka toki sen tekemillä rahoilla kustannettiin skeittiparkkia ja Wilholan konehankintoja. Tietenkään myöskään Kino Jalasjärvi ei olisi syntynyt ilman Aukustia.

Aukusti ei olisi ollut mitään ilman sen talkoilijoita. Muutamat kasvot seisoivat Lamminjärven rannassa vuodesta toiseen järkkäliivit päällä tai cateringissa. Heitä on ihan liikaa nimettäväksi, mutta haluan mainita vuonna 2019 keskuudestamme poistuneen Risto Yli-Peltolan, joka oli varsinainen päivänsäde jokaisessa tapahtumassa.

Jalasjärven kunnan äidit ja isät olivat fiksuja 80-90 -luvulla. Heillä oli vallankumouksellinen ajatus siitä, että “mitäs jos noille lapsille ja nuorille annettaisiin vastuuta ja resursseja?”. Aukusti oli tästä minulle valtava osoitus. Olemme parhaamme mukaan pyrkineet jatkamaan tätä työtä, ja toivottavasti seuraava ikäpolvi ottaa kopin omasta kotiyhteisöstään."